Tekstit

Yhteydenotoista coveniin - miksi se tuntuu niin hankalalta?

Kuva
  Kirjoittaja on gardnerilainen ylipapitar, joka on, kuten jokainen meistä, ollut joskus etsijä. Coven = ryhmä, jossa esimerkiksi alexandrialaiset ja gardnerilaiset wiccat harjoittavat noituutta ”Olisin kiinnostunut covenista ja haluaisin löytää jonkun opettamaan minua”. Sähköposti kilahtaa. Vastaan suhteellisen lyhyesti, kyselen hiukan onko henkilö tavannut muita missään, kerron facebook-ryhmistä ja pakanayhdistyksistä, kysyn vähän mikä häntä wiccassa tuntuu kiinnostavan, jos viestissä on kysytty edes jotain, ehkä annan lukuvinkkiä. Suureen osaan viestejä en saa ikinä vastausta takaisin. Enkä ole ainoa. Kun juttelemme coveneissa toimivien ihmisten kanssa, tämä on yleistä. Kuulemme kavereista, jotka ovat kyselleet tai sanoneet toivovansa, että pääsisivät coveniin, tai jotka kertovat etsineensä coveneita vuosia, joille on vinkattu linkkejä ja yhteystietoja, mutta kynnys kiinnostumisesta siihen, että oikeasti miettisi sitä vakavasti, taitaa olla aika iso. Miksi covenin lähestyminen tuntu

Yhdeksän pyhää puuta

Kuva
Kirjoittaja on alexandrialainen ylipapitar, joka on kirjoittanut aikaisemmin netissä sekä paperijulkaisuissa nimimerkillä ”Harakka”. Kirjoittaja on sosiaalialan asiantuntija, jolla on myös kuvataiteilijan koulutustausta ja hän työskentelee sosiaaliohjaajana. Kirjoittaja on kiinnostunut ihmisen mielestä, visuaalisista elementeistä, historiasta ja kirjallisuudesta. © Laura W. Monessa wiccalaisessa tekstissä netissä mainitaan yhdeksän pyhää puuta. Doreen Valiente kirjoittaa tunnetussa runossaan The Rede ”Nine woods in ye cauldron go, burn them fast and burn them slow. Elder be the Lady’s tree, burn it not or curs’d ye’ll be.”. Nämä pyhien puiden käytön ajatukset kumpuavat kelttiläisestä perinteestä. Erilaisissa kirjallisissa lähteissä netissä ja wiccakirjoissa mainitaan hieman eri variaatioita näistä yhdeksästä puusta. Numeroilla on perinteisesti olemassa erilaisia maagisia merkityksiä. Numero kolme on monessa kulttuurissa ollut merkityksellinen ja pyhä luku, joka toistuu erilaisissa muod

Doreen Valiente – A Witch for the Present Day -käännös

Kuva
Philip Heselton on brittiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut useita kirjoja wiccan historiasta. Hän on paneutunut muun muassa Gerald Gardnerin ja Doreen Valienten henkilöhistorioihin.  Ⓒ Doreen Valiente Foundation Vuonna 1951 Britanniassa kumottiin ”noitalaki”, joka oli edeltävät vuosisadat tuominnut rangaistuksia muun muassa henkien kanssa kommunikoiville tai tulevaisuutta ennustaville. Yleisesti ajateltiin noituuden harjoittamisen loppuneen vuosisatoja aiemmin, kunnes sekä noituutta käsittelevän museon avaaminen Isle of Man –saarelle että ilmestyneet lehtiartikkelit tekivät selväksi, että edelleen oli olemassa itseään noidiksi kutsuvia henkilöitä. Syyskuussa 1952 kolmikymmenvuotias sihteeri, Doreen Valiente, törmäsi artikkeliin, jossa kerrottiin noituutta harjoitettavan lähellä hänen asuinpaikkaansa, New Forestin alueella Hampshiressa. Artikkelin lukeminen johti hänet Gerald Gardnerin luo, joka myöhemmin initioi Doreenin ”noitakulttiin”, wiccaan. Ronald Hutton, Bristolin yliopist

Caveat Emptor: Vouching in Wicca

Kuva
Kirjoittaja on gardnerilainen ylipapitar Irlannista. Sophia toimii Pagan Life Rites (Ireland):ssa virallisena vihkijänä ja on myös Order of Bards, Ovids and Druids (OBOD) -järjestön jäsen. Hänen Well of Wisdom Pagan Temple -sivuunsa, jossa artikkeli alunperin on julkaistu, voi tutustua http://wellofwisdom.org/ . Englanninkielinen termi ”to vouch” voidaan kääntää suomeksi ”taata, mennä takuuseen”, eli vakuuttaa oman kokemuksensa perusteella asian olevan paikkansapitävää tai kelvollista. Aina löytäessäsi jonkun, joka pyörittää ryhmää ja on valmis auttamaan sinua eteenpäin hengellisellä polullasi, on tärkeää selvittää onko henkilöllä hyvä maine pakanayhteisön sisällä. Pakanuus ei perusolemukseltaan ole hierarkinen tai järjestäytynyt yhteisö. Meillä ei ole yleisiä kaikkien tunnustamia koulutustapoja pappiaseman saavuttamiseen. Kuka tahansa voi kutsua itseään pakanaksi, papiksi tai papittareksi ja yhteisön johtajaksi. Se ei vaadi tutkintotodistusta tai kokemusta. Kuten muissakin uskonnollis

Alexandrialainen ja gardnerilainen wicca

Kuva
Alexandrialainen ja gardnerilainen wicca Kirjoittaja on alexandrialainen ylipapitar, joka on kirjoittanut aikaisemmin netissä sekä paperijulkaisuissa nimimerkillä ”Harakka”. Kirjoittaja on sosiaalialan asiantuntija, jolla on myös kuvataiteilijan koulutustausta ja hän työskentelee sosiaaliohjaajana. Kirjoittaja on kiinnostunut ihmisen mielestä, visuaalisista elementeistä, historiasta ja kirjallisuudesta. (C) Pahaoja Gardnerilainen ja alexandrialainen wicca kuuluvat molemmat brittiläisperäiseen traditionaaliseen wiccaan. Traditionaalisesta wiccasta on olemassa Britanniassa muitakin muotoja, mutta Suomessa lähinnä gardnerilaisia tai alexadrialaisia wiccoja. Yleisesti Suomessa alexandrialaiset ja gardnerilaiset kutsuvat omaa uskontoaan joko yleisemmällä termillä traditionaaliseksi wiccaksi tai tarkentaen alexandrialaisiksi tai gardnerilaisiksi wiccoiksi.   Wicca itsessään ei ole syntynyt tyhjiössä vaan sillä on värikkäät kulttuurihistorialliset ja uskontohistorialliset juuret, kuten uskont

Toisinaan villi jumala

Kuva
Runon kirjoittaja Tom Hirons on tarinankertoja Hedgespoken matkateatterissa, kirjailija sekä toimittaja Hedgespoken Pressissä sekä kahden pienen lapsen isä. Hän asuu yhdessä partnerinsa taiteilija Rima Stainesin kanssa Devonissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kirjoittaja ei ole traditionaalinen wicca. Toisinaan villi jumala tulee pöytään. Hän on kömpelö eikä tunne Lautasten ja haarukoiden, sinapin ja hopean tapoja. Hänen äänensä tekee viinistä etikkaa. Kun villi jumala saapuu ovelle, Sinä luultavasti pelkäät. Hän muistuttaa sinua jostain synkästä, Josta olet saattanut uneksia, Tai salaisuudesta jota et halua jakaa. Hän ei soita ovikelloa; Hän raapii sormillaan sen sijaan Jättäen verijälkiä maalipintaan, Vaikka esikot nousevat maasta Hänen jalkojensa ympärillä. Et halua päästää häntä sisään. Olet hyvin kiireinen. On myöhä, tai aikainen ja sitä paitsi… Et voi katsoa häntä silmiin Koska hän saisi sinut itkemään. Koira haukahtaa. Villi jumala hymyilee, Ojentaa kätensä. Koira nuolee hänen

Samhain: Yhteys esivanhempiin veren, hengen ja paikan kautta

Kuva
Teksti on käännetty Vivianne Crowleyn blogista "Greening the Spirit" . Vivianne Crowley, FT, on yliopisto-opettaja, psykologi ja wicca-papitar. Hän on kirjoittanut useita kirjoja wiccasta, modernista pakanuudesta sekä jungilaisesta psykologiasta. Kuoleman jälkeen tulevat rauha ja vapaus sekä jälleennäkeminen heidän kanssaan, jotka ovat lähteneet aiemmin. - Doreen Valiente, The Charge of the Goddess Lähestyessämme Samhainin aikaa, ajatuksemme kääntyvät kuolleidemme puoleen; heidän, jotka tunsimme tässä elämässä ja heidän, jotka ovat meille kaukaisempia. Ajatus siitä, että esi-isämme katsovat peräämme, ohjaavat sekä suojelevat meitä on yleinen monissa pakanakulttuureissa ja esivanhempien siunaukset ovat säilyneet tärkeinä tämän päivän pakanuudessa. Meillä kaikilla voi olla itsellemme tärkeää sukuhistoriaa ja sukututkimussivustot, kuten ancestry.com, kukoistavat, kun janoamme tietoa heistä, jotka ovat meitä edeltäneet ja siten vaikuttaneet siihen keitä ja millaisia olemme tänään