Yhdeksän pyhää puuta
Kirjoittaja on alexandrialainen ylipapitar, joka on kirjoittanut aikaisemmin netissä sekä paperijulkaisuissa nimimerkillä ”Harakka”. Kirjoittaja on sosiaalialan asiantuntija, jolla on myös kuvataiteilijan koulutustausta ja hän työskentelee sosiaaliohjaajana. Kirjoittaja on kiinnostunut ihmisen mielestä, visuaalisista elementeistä, historiasta ja kirjallisuudesta.
© Laura W. |
Monessa wiccalaisessa tekstissä netissä mainitaan yhdeksän pyhää puuta. Doreen Valiente kirjoittaa tunnetussa runossaan The Rede ”Nine woods in ye cauldron go, burn them fast and burn them slow. Elder be the Lady’s tree, burn it not or curs’d ye’ll be.”. Nämä pyhien puiden käytön ajatukset kumpuavat kelttiläisestä perinteestä. Erilaisissa kirjallisissa lähteissä netissä ja wiccakirjoissa mainitaan hieman eri variaatioita näistä yhdeksästä puusta.
Numeroilla on perinteisesti olemassa erilaisia maagisia merkityksiä. Numero kolme on monessa kulttuurissa ollut merkityksellinen ja pyhä luku, joka toistuu erilaisissa muodoissa: Isis, Osiris ja Horus; neito, äiti ja eukko; keho, mieli ja henki; id, ego ja superego; kolme toivomusta, kolme tehtävää, kolme jalokiveä, kolme prinsessaa, kolmipäinen koira, kolme sisarta, kolmoisjumalattaret, jne. Numero yhdeksän on kolme kertaa kolme. Numero yhdeksän myös aina palautuu omaksi itsekseen laskemalla kertoen ja sitten summaten tuloksena syntyneet numerot kuten 9*2=18 ja 1+8=9 tai 9*5=45 ja 4+5=9. Matematiikka on muinaisuudessa ollutkin pyhää ja sitä on pidetty jossain vaiheessa historiaa jopa eräänä noituuden muotona.
Suomalaisia on perinteisesti kutsuttu myös puiden kansaksi sillä meillä on kulttuurillisesti harvinaisen pitkään jatkunut erityinen suhde puihin ja metsään. Aiheista löytyy myös muutamia suomenkielisiä kirjoja, joissa on pohdittu suomalaisten tapoja ja uskomuksia suhteessa puihin mm. Kovalainen, R. & Seppo, S. Puiden kansa (1998). Lisäksi puista kiinnostuneille voi suositella puiden sielunelämästä kertovaa Peter Wohllebenin kirjaa Puiden salattu elämä (2017).
Kun luemme erilaisia versioita kelttiläisistä puista huomaamme melko pian, että osa puulajeista ei kasva meidän luonnossamme. Esimerkiksi netistä löytyvässä julkisessa versiossa alexandrialaisesta varjojen kirjasta mainitaan ”…balefire of nine woods: rowan, apple, elder, holly, pine, cedar, juniper, poplar and dogwood.” (pihlaja, omenapuu, selja, piikkipaatsama, mänty, seetri, kataja, poppeli ja kanukka). Osa näistä "puista" on ennemminkin pensaita kuin varsinaisia puita. Mielenkiintoista on myös huomata pieni yksityiskohta yllä mainitussa katkelmassa. Siinä kerrotaan, että seljaa poltetaan nuotiossa, kun taas Valienten Redessä sanotaan, ettei seljaa saa missään tapauksessa polttaa. Sinikka Piipon kirjassa Kasvien salaiset voimat on mielenkiintoisia viitteitä siihen, että Seljan polttaminen voi kutsua "paholaisen" paikalle. Tämä uskomus voinee viitata sarvipäiseen jumalaan sen sijaan, että sillä todellisuudessa tarkoitettaisiin kristinuskon myytillistä hahmoa, joka kuitenkin on paljon uudempaa tuontia kuin puiden pyhänä pitäminen tai puihin liittyvät rituaalit. Seljan kukkia on Piipon mukaan poltettu suitsukkeena. Hämmentävää on myös se, että tammea ei yllä olevan katkelman puiden luettelossa mainita, vaikka tammi on selkeästi pyhä puu niin kelttiläisessä kuin suomalaisessa kansanperinteessä (vrt. Kalevalan suuri tammi). Tosin monella muullakin puulajilla on maagisia ominaisuuksia, mutta tammi on ollut erityisen pyhä esimerkiksi druideille ja myös suomalaisille.
Yhteisiä meille suomalaisille ja briteille ovat selkeästi: 1. pihlaja, 2. omenapuu, 3. mänty ja 4. kataja. Mikäli haluamme olla harmoniassa paikallisen luonnon kanssa, on hyvä pohtia millä paikallisen kasviston lajeilla voisi yhdeksän paikallista pyhää puuta ottaa käyttöön silloin, kun haetaan nimenomaan yhdeksän puun maagisia merkityksiä rituaaleissa.
© Laura W. |
Britannian ja Suomen yhteisistä puista S. Piippo kirjoittaa kirjassaan Kasvien salaiset voimat näiden puulajien merkityksistä:
2. Omenapuu (apple): "rakkaus, terveys, kuolemattomuus, puutarhamagia"
3. Mänty (pine): "suojelu, puhdistus, ilo, vauraus, terveys, kuolema ja uudelleensyntymä"
4. Kataja (juniper): "suojelu, rakkaus, terveys"
Korvattavien kasvien ominaisuuksista Piippo kirjoittaa seuraavaa:
· Selja (elder): "suojelu, terveys, vauraus, selvännäkö, alinen ja kuolema" Seljalla on yhteys myös aliseen maailmaan. Siihen liittyy todella paljon uskomuksia.
· Piikkipaatsama/orjanlaakeri (holly): "suojelu, ennustaminen, soturimagia" Edustaa ikivihreänä elämän jatkumista läpi talven. Erittäin suojeleva kasvi. Haltia- ja keijuväen suosiossa.
· Poppeli (poplar): ”Ennustaminen, astraalimatkat, suojelu, vauraus ja terveys.”
Piipon kirjassa ei puhuta mitään seetristä tai kannukasta, mutta Cunninghamin Encyclopedia of magical herbs kertoo ominaisuuksista seuraavaa:
· Seetri (cedar): "parantaminen, puhdistaminen, vauraus, suojelu". Suitsukkeeksikin kelpaava puu. Myydään myös eteerisenä öljynä.
· Kanukka (dogwood): "toiveet, suojelu"
Seuraavat kasvit nousivat ehdolle paikallisiksi vaihtoehdoiksi:
· Paju (willow): "Surusta vapautuminen, ilo, hedelmällisyys, alinen maailma ja kuolema"
· Koivu (birch): "Vuodenkiertomagia, suojelu, puhdistus"
· Kuusi (fir): "Puhdistava, elämän jatkuminen, parantaminen, suojelu, muutos, syntymä, voima, siunaaminen, selvännäkö, muodonmuutos"
· Orapihlaja (hawthorn/may): "Rakkaus, suojelu, keijut. portti toiseen maailmaan"
Suomi on pitkä maa ja pohjoisessa Suomessa pitäisin järkevänä sopeuttaa luetteloa jälleen paikalliseen luontoon sopivaksi. Esimerkiksi tammen tilalla voisi käyttää kenties haapaa sillä Piippo luettelee kirjassaan poppelit ja haavat saman otsikon alle.
Puulajeja voisi korvata Etelä-Suomessa seuraavasti:
6. Seljan korvaa paju (molemmissa läsnä myös alinen ja kuolema, mutta myös iloa)
7. Seetrin korvaa koivu (suojelu ja parantaminen ominaisuuksina molemmissa ja koivuun liittyy myös vuodenkiertomagia)
8. Piikkipaatsaman korvaa kuusi (molemmat ikivihreänä elämän jatkumisen symboleja, molemmissa suojelemisen elementti).
9. Kanukan korvaa orapihlaja (orapihjaja, joka on ominaisuuksiltaan on ehkä kanukkaakin monipuolisempi).
Tällöin yhdeksän puuta olisivat:
2. OMENAPUU
3. MÄNTY
4. KATAJA
5. TAMMI
6. PAJU
7. KOIVU
8. KUUSI
9. ORAPIHLAJA
© Parque das Aves |
Kommentit
Lähetä kommentti